Nimi: Picnic Jalo Jaguar "Touho"
Syntymäaika: 26.02.2005
Isä: Siphra's Indiana Jones
Äiti: Picnic Funny-Fanni
Terveys: Lonkat: C/B
Kyynärät: 0/0
Silmät: ei perinnöllisiä sairauksia
Näyttelyt: VSP, SERT, Iisalmi 2007
Touhon elämää
Kesällä 2004 perheemme joutui luopumaan ihanasta ESS nartusta kun vanhuus vei voimat. Itse olin tuolloin 13-vuotias ja tiesin että en pärjää ilman uutta koiraa. Vanhemmat eivät aluksi oikein innostuneet asiasta, mutta olen sen verran itsepäinen että vaihdoin lomakassamme koirakassaksi, ja sillä siisti! Kävin silloin kaverini seurana agilityharjoituksissa ja juttelin ohjaajien kanssa koirakuumeestani. Yksi ohjaajista kysyi tunnenko novascotiannoutaja rotua ja enhän minä silloin ollut sellaisesta kuullutkaan. Illalla netti paljasti minulle tämän noutajarodun salat ja tiesin että tahdon sellaisen! Ja viikko myöhemmin samaisiin agilitytreeneisin ilmestyi tolleri! Olin niiiin myyty. Ja sattumien kautta sain Touhon jopa samasta kennelistä kuin tämä treeneissä käynyt koira.
Äiti ja isä saatiin ylipuhuttua ja sisko keksi nimen. Siskoni oli jo täysi-ikäinen niin sovimme jo alussa että Touho tulee meidän molempien nimeen ja kun sitten itse täytän 18 saan Touhon kokonaan omiin nimiini. Touhon äiti oli aivan valloittava koira ja ensi kerran näimme pennut neljän viikon ikäisinä. Pentueeseen syntyi vain kaksi urosta, joten me jouduimme odottamaan toisen ostajan päätöstä siitä kumpi uroksista meille kotiutuu. Touhoa kutsuttiin tuolloin Lumoksi, ja minut Touho lumosikin täysin! Olin niin myyty Touhon leikkimielisyydelle ja tykkäsin Touhon valkoisista merkeistä. Tuntui myös että Touho valitsi äitini kädet, niitä oli mukava jyrsiä jo silloin :)
Touho kotiutui meille huhtikuun alussa ja hakureissulla oli mukana koko perhe. Kaikki odottivat uutta koiraa saapuvaksi. Touho oli enää kaksin yhden siskonsa kanssa, mutta menoa ei silti puuttunut. Voin tunnustaa että jännitin ehkä hieman kun sopimukset kirjoitettiin ja kotimatka alkoi. Mutta en ollut koskaan ollut onnellisempi.
Touho oli vilkas pentu, mutta myös hyvin fiksu. Tunnen että olemme samanhenkisiä Touhon kanssa. Touhon vilkkaus ei ole häipynyt minnekään vuosien jälkeen vaan edelleen monet kysyvät onko tuo koira vielä pentu. Pitäisi kai alkaa vastaamaan että kyllä se mieleltään on. Kuitenkaan en tahtoisikaan että Touho rauhoittuu sillä juuri tuohon luonteeseen olen niin rakastunut! Touhon kanssa harrastimme jonkin verran agilityä, tokoa ja näyttelyitä. Touhon mieleen oli varsinkin agility ja itse taas tykkäsin näyttelyistä. Pienistä tokotaidoista on hyötyä nykyäänkin ja Touho jaksaa hämmästyttää minua hyvällä muistillaan.Nykyisin Touho on eniten seurakoira. Leikkautin Touhon 2011, koska jotkut hajuista saivat sen täysin sekaisin ja se haittaisi jo elämäämme. Touhon on myös kokenut kaupungistumista ja hyvin on sujunut. Touho ilostuttaa minua lenkeillä ja kotona. Olen oppinut Touholta paljon ja tulen varmasti vielä oppimaan lisää. Touho tuntuu ikinuorelta ja ajatus Touhon vanhenemisesta on jotenkin mahdoton! Toivottavasti meillä on vielä monta vuotta edessä tutkailla maailmaa ja keksiä uusia juonia. Pohjimmiltaa Touho on melkoinen kettu koiran vaatteissa :)
